Vihdoin taalla

Lentoreitti oli siis tama: Helsinki - Lontoo - Abu Dhabi - Kathmandu. Finnairin lennolla ei ollut mitaan ongelmia, vegeruuatkin tuli lentoyhtiolla mukaan. Vasta Lontoossa alkoi olla jo tietynlaista surkuhupaisuutta, kun meidat syynattiin mahdollisimman tarkkaan. Oltiin kylla jo varauduttu siihen, etta englantilaiset ovat ehka maailman vainoharhaisinta kansaa. Heathrown lentokentalla oli psykedeelinen maara ihmisia, mika alkoi jonkin ajan paasta ahistamaan.

Loput lentomme lensimme Arabiemiirikuntien virallisella lentoyhtiolla Etihad Airwaysilla. Talla lennettaessa kylla huomaa, etta rahaa on ja sita ollaan valmiita kayttamaan. Jokaisella oli oma kosketusnaytollinen screeni, jossa oli elokuvia, musiikkia, karttoja ja kameroita lentokoneen ulkopuolelle. Meille jaettiin viela omat peitot, korvatulpat, silmalaput ja sen sellaista. Kasvisruuat olivat todella hyvia, ruokailuvalineet olivat tosin saakelin kylmia.

Abu Dhabissa meinasi tulla itku, kun oltiin rahattomina varmasti maailman epamukavimmassa lentokentassa. Missaan ei saanut oikein nukuttua, ellei mennyt lattialle makaamaan. Huolimatta siita, etta ulkona oli +30 astetta lamminta, sisalla oli hirvean kylma. Lentokoneissakin oli jostain syysta kylma ja kostea ilma, josta sain lyhytaikaisen flunssan. Tama oli todella kuumottavaa, koska seka Abu Dhabissa etta Kathmandussa oli terveystarkastukset ja -kyselyt, joissa piti olla skarppina ja olla niiskuttamatta.

Lopulta paasimme Kathmanduhun nopeiden viisumipyoritysten jalkeen. Kathmandu on oikeastaan juuri sellainen kuin odotimmekin: meluinen, ihmisia kaikkialla, itsemurhahakuinen liikenne, katukauppiaita, psykedeelinen maara kyltteja, mainoksia ja kaupattavaa tavaraa. Kaduilla suhtelevat riksat, taksit, mopot, moottoripyorat, polkupyorat ja jalankulkijat hirveassa sekametelisopassa. Etenkin mopojen kanssa on tullut hirveasti lahelta-piti -tilanteita.

Kathmandussa pystyy kylla viihtymaan helposti. Ruoka on halpaa, kaduilta saa vaikka mita jannaa ja ihmiset ovat perusystavallisia. Etenkin guest housimme johtaja on monta kertaa vakuuttanut meille, ette han voi auttaa meita missa vaan. Toisaalta Thamel on myos Kathmandun turistirysa, ja meno kay vasyttavaksi vahan ajan paasta. Sunnuntaina alkaa meidan orientaatiomme, jota kestaa kaksi viikkoa.

Oltiin muuten kirjoitettu guesthousissa hieno kahden sivun blogimerkinta, joka on mulla muistitikussa laukussa, mutta valitettavasti naissa koneissa ei ole nakyvilla paikkaa muistitikulle. Sen siita saa!
Terkkuja!