sunnuntai 16. elokuuta 2009

Kuvia


Joskus menee sähköt... Petri paikallisessa kahvilassa odottamassa että sähköt palaa ja katulapsityöesitys alkaa.

Pashupatinath, tätä edemmäksi ei ei-hindut pääse, mutta mepä kierrettiin takakautta (ihan temppelialueelle ei sitäkään kautta kyllä päässyt)


"I like the smell of dead people in the morning..." sanoi Petri Pashupatinathissa. Kuvassa käryävä ruumis kuuluu Nepalin parempaan kastiin, tai ainakin tällä puolella siltaa poltetaan korkeamman arvoiset henkilöt.


Liikennettä Ratnaparkissa, mihin tullaan Kalankista bussilla. Bussit on sööttejä ja niiden etumuksissa ja takamuksissa lukee monesti kivoja lausahduksia kuten "love is true". Sisältä päin tarkasteltuna kuitenkin viimeistään paniikki iskee kun lattia on täynnä reikiä ja ohjaamo karvahattuversion karvahattumalli.


Kathmandu apinatemppelin huipulta katsottuna.


Kaisla kylmän kahvin ja mustan nepaliteen ääressä


Muita vapaaehtoisia ja Keshav Boudhanatissa (buddhatemppeli Kathmandussa)


Apinatemppelin rappuset, oli noissa kiipeämistä!


Saksalaiset vapaaehtoiset kysyi missä on roskis, taisimme löytää sen täältä...



Guesthousimme Thamelista löytyy maailman pimeimmän sivukujan päästä...

Muuten, jos meille haluaa laittaa postia on se parasta laittaa järjestön (ICYE Nepal) osoitteeseen ja kirjoittaa päälle meidän nimemme. Saamme sitten postin sitten joskus jos se saapuu perille. Meillä on myös nyt liittymät täältä, joten saamme ymmärtääksemme vastaanotettua puheluita niin että meidän ei tarvitse maksaa siitä (teidän täytyy silti, muahhahahaha). Numeroita voi kysyä meiltä sähköpostilla. ICYE:n osoite on:

ICYE - Nepal,

GPO Box: 8957,

Tasindole Marg -95/48,

Kalanki -14, Kathmandu,

Nepal.

2 kommenttia:

  1. Matt Erich von K. Seuraillen kuvia ja kerrontaa, yksityiskohdat tarkentavat aina tapahtumia siinä missä kertoja kokee saman. Olotila ok? By DdMtt

    VastaaPoista
  2. Oon melkein itku silmässä kun katsoo näitä kuvia ja ihan tunnistaa paikkoja. Esim tuosta vikasta kuvasta, oikealla olevasta kaupasta tuli haettua postikortteja ja muuta tuommoista. Huh, ikävä senkun kasvaa.

    VastaaPoista

Kommentoi